Sentään kuukauden yksi tavoite, pyöräilykauden avaus, onnistui aika aikaisin (61 km / 2:21 h). Alussa tuntui vähän samalta kuin viime vuonna pyörän hankittuani, että se menee aivan itsestään – ja kovaa! Ylämäet meni heittämällä ja ajotekniikkakin oli heti alusta alkaen melko hyvä.
Reitti oli vielä hieman liian keväinen, eli Paloheinässä oli sen verran lumisohjoa, että pari kilsaa joutui taluttamaan (jobbigt). Klaukkalassa pyörätiet oli vielä täynnä hiekkaa. Routavaurioita, melko isojakin, oli siellä sun täällä pitkin matkaa.
Pahin takaisku tuli Bembölessä, jonne saavuin minuutin liian myöhään ja eteeni vaelsi juuri bussilastillinen pensionärejä. En jäänyt jonon hännille, vaan pienen mehutauon jälkeen jatkoin matkaa. Viimeisellä 20 kilsalla sitten kyllä palasi taas aika hyvin mieleen se, että pyöräillessä voimat loppuvat aika nopeasti ja aika totaalisesti, kun edellisestä syömisestä on kulunut riittävän pitkä aika.
Hyvä kuitenkin.